Tämä päivä oli oikein vaiherikas.
Vauhti alkoi jo heti aamusta. Tilasin ensin itselleni terveydenhoitajan ajan.
Käväisin sitten hakemassa toikkarin entisestä koulustani. Oli se vaan muuttunut, sitten poikani kouluajastakin, saatikka omastani.
Töihin ehdin joskus puoli yhdeksän pintaan.
Töissä auditoinnin avaus. Kolleegaa ei näy missän ja minua hätyytellään paikalle.
Avaukseen en onneksi ehdi.
Terveydenhoitajalle kiireellä klo 9:15, sain läheteen lääkäriin.
Sieltä välittömästi toimipistepalaveriin, joka loppuu, niin että jopa melkein ehdin juoda kupillisen kahvia.
Työpöydän ääreen. Pomo määrää minut auditointihaastatteluun aikani 15-16.
Tuo aika vaan ei minulle sopinut, koska on ehdittävä hautaustoimistoon kukkalaitetta tilaamaan lauantaiksi. (Työmatkaan menee puolisen tuntia riippuen vähän liikenteestä).
Yritin neuvotella auditointiajan siirrosta muiden haastateltavien kanssa, ei sopinut ko. aika kenellekään. No yksi työkaveri ehdotti, että voisin ehkä ehtiä hänen jälkeensä, jos vaan haastattelijalle sopii.
Onneksi sopi. Aikaa alkuun vaan ei ollut kuin vajaa puoli tuntia. No ei mitään ehdin kyllä.
Kauhealla kiireellä syömään matkaahan ruokapaikkaan on 200-300 m. Onneksi ei ollut jonoa.
Pääsen pöytään ruuan kanssa, niin toinen työkaveri soittaa, että nyt sen "puuttuvan lampaan" auto on parkkipaikalla.
Eihän se mulle ruokarauhaa antanut, vaan hotkin ruokani ja kipinkapin töihin takaisin.
"Lammas" istui työpöytänsä äärellä ja selitin hänelle, missä mennään.
Hän lupasi mennä haastatteluun, vaikka olikin lomalla.
Häntä oli kuiten hätyytelty ko. haastattelun jo heti 9:n aikaan, siksi hän oli saapunut työmaalle lukemaan sähköpostia, kun paikkakunnalla kerran oli.
Huh kun olo helpottui, kun minun ei tarvinnutkaan olla ko. haastattelussa. Ehdin vähän tehdä töitäkin ja onnistuin päästä töistä jo n.15.15, kiitos kellokortin ja liukuvantyöajan.

Jossakin siinä välissä teimme hakemukset työkaverin kanssa AMK:n. (huom. omalla ajalla).
Pomo kirjoitti työtodistuksen. Skannasin todistukset sähköpostiin voidakseni lähettää ne kouluun sähköpostilla. Nyt jäimme odottamaan mahdollista opiskelupaikkaa.

Ehdin jo ennen 16 kukkakaupan ovelle, vaan kuinka ollakaan ovi oli lukossa, eikä ketään näkynyt.Odottelin siinä vähän aikaa, sitten tuumasin, että onhan niitä muitakin kukkakauppoja.
Suhautin autoni lähinpään. Pääsin sisälle, esitin asiani ja voi.
Myyjä ilmoitti, ettei ehdi tekemään meille kukkalaitetta lauantaiksi, koska "omien vainajien" töitä on yhdelle ihmiselle liika. (Miehensä  on sairaana).
Ei mitään takaisin edellisen ovelle ja ovi on edelleen lukossa, vaikka  pitäisi olla vielä auki.
Soitin kauppiaalle ja hän ilmoitti, että myyjä tulee kohta; Hakee vaan lasta hoidosta.
Odottelin ihan rauhassa ja niin saapui minulle apu. Kukkalaite tuli tilattua.
Äkkiä kotiin. Onneksi kotona tuoksui lupaavalta. Poikani tyttöystävä oli tehnyt ruuan. Hyvä.
Koirille ruokaa. Ja taas paanalle, lääkärin aika 17:45.
Piikki lonkkaan (kortisoonia ja puudutusainetta) ja kotiin, kaupan kautta.
Eikä minnekkään altaaseen tänään, ei haravointia, eikä lenkkiäkään, mutta ehkäpä rauhallinen uni ensi yöksi. Kauniita unia kaikille  ...